PUNATURKIT.COM
Reponi

Reponi Osaa -pentue
s. 10.5.2008

Reponi Syys -pentue
s. 29.9.2014


Kasvatus

Olen suorittanut kasvattajan peruskurssin helmikuussa 2007 ja FCI on myöntänyt minulle kasvattajanimen "Reponi". Olen myös Novascotiannoutajat ry:n sitoumuskasvattaja. Reponi-koirat KoiraNet:ssä.

Tavoitteenani on kasvattaa hyväluonteisia ja terveitä novascotiannoutajia, jotka toimivat monipuolisesti harrastuksissa sekä omaavat luontaiset taipumukset toimia tehokkaasti noutavana koirana metsästäjän apuna ja ovat rodunomaisia myös ulkonäöltään. Itse käytämme Kepeä käytännön metsällä ja mielestäni on tärkeää että noutaja pääsee tavalla tai toisella toteuttamaan luontaista viettiään. Lisäksi monet niistä luonteenpiirteistä, jotka tekevät noutajasta hyvän noutajan, tekevät siitä myös hyvän harrastuskumppanin moneen muuhunkin harrastukseen.

Ennen luovutusikää pennut tulevat tottumaan normaaleihin kodin ääniin, uusiin ihmisiin ja vieraisiin koiriin sekä autoiluun. Pennut tutustetaan myöskin riistaan jo pentulaatikossa. Pentuaikana pennut saavat liikkua vapaasti niin sisällä kuin myös (sään niin salliessa) ulkonakin. Luovutusikäiset (7-8vk) pennut ovat madotettuja sekä eläinlääkärin tarkastamia ja sirulla tunnistusmerkittyjä. Pentunsa mukana uusi omistaja saa mukana Tolleri-Infon sekä monistepaketin, joka sisältää mm. ruokinta- ja hoito-ohjeet. Lisäksi liitän pennun ostajat Novascotiannoutajat ry:n jäseniksi kuluvalle vuodelle, mikäli ostaja ei ole jo ennestään yhdistyksen jäsen.

Toivon että kasvattamani tollerit pääsevät rakastetuiksi perheenjäseniksi harrastaviin koteihin, joissa niiden kanssa harrastetaan ja touhutaan monipuolisesti - unohtamatta rodunomaisia harrastuksia. Toivon että pennun ostajat pitävät minuun jatkossakin yhteyttä ja ajan tasalla pennun kuulumisissa. Kasvatustoimintani tulee olemaan hyvin pienimuotoista sekä pentueita on harvoin. Olen yrittänyt koota seuraaviin kappaleisiin hieman ajatuksiani tollereista sekä niiden kasvattamisesta.


Luonne

Luonne on yksi tärkeimpiä ominaisuuksia koiralle kuin koiralle. Sosiaalinen ja hyvän hermorakenteen omaavan koiran kanssa elämä on yksinkertaisesti helpompaa. Koiran pitää pystyä säilyttämään toimintakykynsä yllättävissä tilanteissa sekä paineen ja stressin alla. Painetta ja stressiä aiheuttavia tilanteitahan tulee myös normaalissa elämässä vastaan, ei vain kokeissa ja näyttelyissä. Niin liiallinen arkuus, pehmeys kuin kovuuskaan ei ole missään nimessä toivottavaa tollerissa. Ko. ominaisuudet liiallisissa määrissä voivat helposti johtaa ongelmiin. Vauhti ja vaaralliset tilanteet ovat kuitenkin tollerin kanssa arkipäivää ja tollerin omistajan on varauduttava toimimaan jämäkästi ja johdonmukaisesti punaisen ja sähäkän pakkauksensa kanssa.

Terveys

Tollerit kuuluvat PEVISAan, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. Sen mukaan, jotta tollerin voi rekisteröidä on seuraavat asiat täytyttyvä pennun vanhempien osalta: koiran on oltava silmäpeilauksessa todettu terveeksi sekä lonkat on oltava kuvattu, rekisteröinnin raja-arvona ollen D-tulos. Jalostuksessa käytän vain tervelonkkaisia (A tai B) ja -kyynärpäisiä koiria. Lisäksi koirien sisarusten toivon olevan myös mahdollisimman terveitä luustosairauksien suhteen. Silmäsairauksista PRA voi aiheuttaa jopa koiran sokeutumisen. Taudin ehkäisemiseksi on kehitetty testi, joten hyödynnän testiä jalostuksessa niin että jalostuksen tuloksena pennut eivät tule olemaan sairaita tämän taudin suhteen.

Näiden sairauksien lisäksi tollereilla havaitaan erilaisia autoimmuunitauteja ja taudit voivat olla hyvinkin kivuliaita. Nykyään kuitenkin onneksi oireet kyetään tunnistamaan usein varhain ja koiralle voidaan tarjota asianmukaista hoitoa, jotta se pystyy elämään normaalia elämää. Autoimmuunisairauksien periytymistä ei valitettavasti tällä hetkellä tiedetä. Sairauksista vapaata linjaa ei kuitenkaan tollereista löydy, joten jokaisen tollerin takana sairauksia on aina. Toivottavasti käynnissä olevat tutkimushankkeet tuovat periytymiseen lisää valoa ja jalostusratkaisujen tekeminen tämän suhteen helpottuu.

Monipuolisuus

Tolleri on ennen kaikkea harrastuskoira ja tollerista on ja pitääkin olla moneksi. Itse arvostan erityisesti rodunomaisia harrastuksia ja kokeita mutta yhtälailla tärkeää ja arvokasta on harrastaa tollerin kanssa monipuolisesti muitakin lajeja, sen mukaan mikä on mukavaa sekä omistajalle että koiralle. Tollerille sopivia lajeja löytyy metsästyksen ja noutoharjoittelun (NOU/NOME) lisäksi esimerkiksi metsästyskoirien jäljestyskokeet (MEJÄ), tottelevaisuuskokeet (TOKO), agility, vesipelastus (VEPE) ja niin edelleen. Pelastus- ja palveluskoirakokeiden puolella lajivalikoima on myös laaja: jälki, haku, rauniot, jne. Tärkeintä tollerille on että sitä aktivoidaan ja sen pääkoppaa haastetaan erilaisilla uusilla asioilla. Pidän myös tärkeänä kasvattajan näkökulmasta että koiran kanssa käydään edes muutaman kerran näyttelyissä kun koira on kehittynyt ja startataan mahdollisuuksien mukaan kokeissa. Sekä näyttely- että eri koetulosten kautta kasvattaja pystyy objektiivisemmin arvioimaan valintojaan ja niiden onnistumista.

Ulkonäkö

Mielestäni myös ulkonäöstä puhuttaessa tulee ottaa huomioon terveys. Koiran rakenteen tulee olla terve ja minkään suhteen liioittelematon, jotta se pystyy toimimaan siinä tehtävässä mihin se on jalostettu, eli ketteränä ja tehokkaana noutajana. Tolleri on jalostettu Kanadassa noutamaan vedestä ja työskentelemään "säällä kuin säällä", tämän tarkoituksen tulee näkyä edelleen tollerissa. Esimerkiksi turkin kohdalla tärkeintä ei ole sen pituus vaan pohjavilla, joka eristää kylmissä vesissä noutavaa koiraa. Liikkeen tulee olla ketterä ja tehokas, mutta sen ei tarvitse olla springerimäisen liitävä eikä luusto voi olla liian raskas. Kaikki tollerin ulkonäössä on tuettava koiran toimintaa siinä mihin se on alunperin jalostettukin.


Luethan myös Novascotiannoutajat ry:n kotisivuilla olevan pennunosto-oppaan.

WWW.PUNATURKIT.COM